Jo vain, niin meinasi käydä että Piinan niin loistot kontaktit meinasi mennä pyllylleen oman ajattelemattomuuden takia..Ja tarinahan menee näin..

...treenasin puomia, ja jostain syystä Piina lähti tulemaan perään sieltä kontaktilta ja ilman lupaa...käännyin ja murahdin ja eikun sitten uudestaan, nooh, Piina oli yhdistänyt tuon murahduksen siihen hetkeen kun oli kontaktilla, vaikka murahdin kun oli jo maassa poistunut kontaktilta..joka näkyi silleen että kun otimme puomia uudelleen Piina loikkasi komeasti kontakti alueen yli, vahigosta viisastuneena en murahtanut. Otimme uudestaan ja nyt Piina pysähty sinne tasaselle osuudelle ja jäi empimään tullakko vaiko ei tulla...Palattiin sitten suuria harppauksia taaksepäin ja tehtiin pelkkiä kontakteja ( eli nostan Piinan kontaktialueeelle), Piinallahan on namialusta maassa jossa on aina nami. Sitten läksin kävelylle koirien kanssa ja lenkin jälkeen kokeilin uudelleen ja luojan kiitos meni niin kuin silloin ennen tuota murahdusta, eli pystyi nollaamaan tilanteen (ainakin toistaseksi).

Mitä tästä opimme;

1. En murahda jatkossa, vaan jätän palkkiotta, tarvittaessa autan "eituu"-käskyllä
2. En treenaa kontakteja lopuksi kun koira on jo väsynyt
3. Palauttavat lenkit tärkeitä, jos rupee pakka hajoamaan niin väliaikalenkki ennen uutta yritystä
4. Ja varmaan paljon muutakin jatkoa ajatellen =)