Meidän ja minun ensimmäiset karsinnat takana päin, ja vaikka sunnuntaille ei pästykkään, olen kyllä ihan tyytyväinen. Fiilis oli hyvä, keskittyminen ihan jees, ja vaikka kuuma oli, kaikki sujui oikein mukavasti.

Ensimmäinen rata:

Kiva, ei mikään kauhean vaikea rata. Lähtijänä viides ja pikkasen kiireeellä karsinaan odottelmaan. Radalle luottavaisin mielin. Alussa jaakotuksen tapainen-toimi hyvin. Kepeille törkkäsemään, mutta veto liike jäi vajaaksi ja liukas alusta joka aiheutti sen että Piinalla meni rytmi sekaisin, uudestaan ja meno jatkuu. Aan jälkeen tiukka leikkaus, joka pikkasen valu, mutta onnistu loppu viimein, valssi, putki-pussi jne. ihan ok. Tulos siis 5/ ?, sijoitus oli 40.

Toka rata:

Alkua kovin mietin vaan eipä se sitten tutustumaan päästessä ollutkaan mitenkään hankala. Noh, suunnitelmista ei sen enempää, sillä ne jäipi toteuttamatta. Alun sain tosi kivasti onnistumaan, ja kepeille meno oli huikea Piinalta, vaan sitten...kepit tyhjään..ja klassisesti Piina jättää kaksi viimeistä menemättä..tämän jälkeen korjaus -kepit kävellen, siis minä- ja ei ongelmaa, oma keskittyminen hajosi tyystin tähän ja kun piti lähettää pussille, sanoo tää että hop ja liike lähtee muurille...joten muurillehhan se Piinikin suihkas.

Kepit, kepukat, kepposet...nyt alkaa meinaan kepukka treenailu ihan toden teolla, ihan hävetti kun Teemu muistutti että oliko näin että kaksi vuotta sitten olemma samasta asiasta puhuneet..jep. tais olla. .

Nooh, kivaa oli todellakin, huikeita ratoja ja suorituksia niin makseissa kun medeissä, ihan eniten hienoa menoa oli seurakaveri Hannan Vimmalla, tyypit tosta vaan ottaa sujautti 7. sijalle *WOW*. Epsanjalaiset olivat kyllä muutenkin edukseen:

Onnea kaikille hienoja ratoja tahkonneille, sovitaanko että ensi vuonna siellä joukkuessa on joku ves'pää !

Tässä Piinaa radalla, Heinola kisoista, Mari Raatikaisen ottamia kuvia.

Räyh..tää ei oo kyl mun Piina

Hmmm...kikurakarvanen wipukka?

Tässä syy miksi en tee pennun kanssa keppejä..Kai Hurma lasketaan vielä pennuks

 Dumboko?

Kröhöm..eteenmenoa ja katsetta eteenpäin on lienee hyvä vahvistaa..

2-on ja 2 off myöskin

Tänään päästiin peruutusajalle Riina Kellmannnin käsittelyyn, ja kuten arvata saattaa, taannoinen törmäys muuriin oli jättänyt Piinan pieniä vaurioita, onneksi on Piiralla vielä aika tuloillaan ennen karsintoja. Nyt siis pari päivää olemme revittelmäti.Treenaamaan siis torstaina.

Piinistä Sm fiiliksissä, kuvat Sami Osenius

No-ni, niin siinä sitten kävi että agiliidon SM-kisojen yhteydessä olevissa kisoissa Piinan kanssa saatiin se puuttuva palapelin palanen, eli tuplanolla...joka tarkoittaa että ollemme oikeutettuja osallistumaan agiltyn MM-karsintoihin heinäkuussa..wow. Ihan liekeissä. Paniikissa. Täpinöissä. 

Agilityä kun olen tahkonnut jo usemman vuoden, ja nyt on ensimmäinen kerta kun oikeasti pääsen tuonne arvokisojen puolelle. Nellin kanssa saatiin pari kertaa tulokset kasaan, vaan kun hän on X niin ei koskaan sitten mahdollisuutta ollut moiseen. Mutta joo...innolla odotan, tavotteita en asettele, vaan menen avoimin mielin katsomaan mimmoista siellä onkaan .

Eka rata, hyppis: Tää oli kyllä aikas pitkälle nappirata, pari pikkasen valahtanutta kaarrosta mutta ei mitään katastrofaalista. Ja mikä tärkeintä, liikuin, juoksin ja ohjasin. Kisoihin tullessa oma keskittyminen oli aika huonoa, tai jotenkin fiilis oli semmonen kesäinen ja rento, pelkäsin että liiankin rento. Mutta jotenkin sain sitten siittä ajatusta keskittyä siihen että liikun ja ohjaajan. Ja näin tein. Olen ylpeä, itsestäni ja Piinasta. Wow. 0, Sijoitus 2/ kuusikymmentä ja jotain. Voiton vei ansaitusti Kaisi ja Dia, WOW. Ja koska Dian sertit jo napsittuna, siirtyi Dian serti meille ja näin ollen hyppyvalion mahdollisuus on olemassa... tokikin nämä hyppikset on meille hieman haastavia...tais ja olikin toinen tulos 3.luokassa hyppikseltä **viheltelee**

Toka rata, agirata: Asenteella ei mitään menetettävää. Jälleen ajatuksena se että ohjaan ja liikun. Aika pliisut ohjausvalinnat tein, mutta se ero aikasempaan oli kyllä että molemmilla radoilla olin aika varma omista valinnoista, en kyseenalaistanut niitä niin paljon kun nyt aikasemmin. Eli aika perusmeiningillä mentiin. Jotain pientä säätöö oli paikotellen, mutta homma pysyi kasassa. Maaliin nollalla, sijoitus 6/ kuusikymmentä ja jotain. WOW. Vielä ylpeämpi itsestä ja Piinasta.

espves Piina & Hanna Lind (medi)

15.08.2009 Tampere (agility)
30.08.2009 Vantaa (agility) nollavoitto
05.09.2009 Helsinki (agility)
11.10.2009 Helsinki (agility)
18.10.2009 Hyvinkää (agility)
15.11.2009 Helsinki (agility)
09.05.2010 Järvenpää KAT (agility)
23.05.2010 Vantaa (agility)
18.06.2010 Vantaa (agility)
18.06.2010 Vantaa (hyppy) tuplanolla
MM-karsintanollat kasassa!

Michael Monroen sanoja lainatakseni

"Unelmat pitää toteuttaa. Ei se, ettei ole tehnyt jotain asiaa kertaakaan, tarkoita etteikö sitä voisi tehdä ensimmäisen kerran. "

Kiitos kouluttajat,  treenikaverit, Sanna-kasvattaja ja kaikki hengessä mukana olleet !

Pitkästä aikaa hyvät treenit, hyvä rytmi, asennekkin ok. Merkkaan tänne sen, että Piinalle tulee kertoa YES kun menee kepeille sisään, muutoin jää kattomaan epävarmana. Hitto, miten se ei noit kepukoita jotenkin tajuu, pujottelee joo, ihan hyvälläkin tekniikalla, mut kaikki muu onkin sit vähän että ..

Jep, onhan sitä liidelty taasen, tulokset on ollet välillä 0-5-HYL, enempi kuitenkin tuota hyllyä ollaan taas suurennettu . Virheet on olleet tosi naurettavia suurimmalta osin, aivan semmosia rytmitys juttuja, eli en vaan osaa sijottautua oikein radalla. Mutta, treeniähän se vaatii eikä muuta.

Piiniksen kanssa treenit päättyi viimeks aika lyhyeen, sarja hyppyjen jälkeinen kaarros oli hieman haastavassa kulmassa, ja Piina pieni reikäpää törmäsi sitten muurin sivutolppaan päällä. Noh, pikainen ravistus ja matka oisi jatkunut samantien. Koiran tsekkaus ja näyttäisi siltä että mitään isompaa ei tullut. Fyssarilla saadaan sitten todellisuus tilanteesta.

Hurma, juoksu tauon jälkeen suoraan Anne Saviojan koutsaamiin treeneihin. Yllättäen, samat asiat mitkä Piinan kanssa on vaikeita, tahtoo olla myös Hurman kanssa vaikeaa, kuten työnnöt ja välistä vedot :X. Valssitreeni/ jaakotus meni tosi kivasti, Hurma irtoaa vielä Piinaakin paremmin joten on helppo viedä näissä. Ja hitto, teinpä Hurmalla sokkareitakin -WOW .

Lisää kisoja alle, ja aika hyvin rupiaa olemaan selvillä mitä tarvimma treenata.

Orimattila:

Eka rata :HYL, joku idiootti jyräs keinulla päälle vaikka katto radan reunalla kun muut teki näin ja päätti että ite ei samaa virhettä tee, vaan kuis kävikään... lopussa jäiköhän joku hyppy suorittamatta tai jotain josta siis HYL.

Toka rata: HYL, tää ois ollu ihan näppärä rata noin muuten mutta puomilla sitten menin liikaa edelle ( kun on niin sika hyvät kontaktit nyt ) josta syystä sitten olin ihan väärässä paikassa seuraavaa putken päätä ajatellen ja Piinis siis meni sinne minne rintamasuunnalla ohjasinkin, eli väärään päähän.

Ojanko:

Eka rata: HYL, juuri ennen meidän radalla menoa kävi silleesti että meitä edeltävä koira hyökkäsi kiinni Piinan takapäähän ja aivan puskista ja syyttä...Piina enkä minä kerennyt kissaa sanomaan kun tilannne oli ohitse, kummallisinta minusta tässä oli se että kyseisein koiran omistaja, ei ottanut minkäänlaista kontaktia tapahtuman jälkeen, ei kysynyt kävikö kuinkaan, ei anteeksipyyntöä tms.. nooh, kukin tyylillään--

--tämä kuitenkin näkyi sillä että jotenkin itse kyylin Piinaa ja mietin että kulkeeko se nyt normisti. Tämä kossahti kepeille ja sitten se pakka jonnin verran hajosikin.

Toka rata: Piinistä sitten otin jo hyvissä ajoin paikalle ja voi kurjuus. Piini pieni oli ihan häpsingillä, leikki kyllä ja otti nami mutta koko ajan säpsähteli ääniä ja toisia koiria. Harmittaa niin paljon että näin pääsi käymään, näitähän sattuu ja tapahtuu kyllä, mutta harmittaa että tämä tuli niin puskista että en kerenny itse tekemään yhtään mitään, tämmöisissä tilanteissa olen tehnyt aina niin että olen ajanut ( lue: tarvittaessa vaikka potkaissut) hyökkäävää koiraa, joten Piinan ei oo tarvinnut näitä tilanteita miettiä, nyt siis laski omatkin pisteet Piinan silmissä . Noh, tällä radalla Piina ei ollut lainkaan oma itsensä. Saldona HYL.

Noh, tämmöistähän valitettavasti voi käydä ihan missä vaan ja milloin vaan, joten kärppänä on oltava, ja myöskin täytyy olla konstit jolla saa keskittymisen takaisin kasaan, ettei nämä siirtyisi radalle niin kuin allekirjoittaneella kävi.

Yllättävän hyviä ratoja kuitenkin tämän tauon ja treenimäärän jäljiltä on ollut.

Koitan nyt taas muistaa tuon keskittymisen tärkeyden ja nimen omaan se että sais löysät poies, ja tässäpäs tän hetken TOP3, biisivinkkejä otetaan vastaan .

BLACK EYED PEAS

MUSE

PRODIGY

Jo vain, niin se on kisoihin mentävä treenaamaan ja kattomaan että mitä sitä pitääkään treenata.

Eka rata: HYL, tässä eniten ehkä rytmi hukassa. Kontaktit täydelliset ja riskikepit.

Toka rata: HYL, pikkasen parempi, yhtä kohtaa en oikeen ohjannut, vaan oletin niin kas siihenhän se sitten kossahti. Kontaktit taas sikahyvät.

Sunnuntaina Katin kisoissa.

Eka rata: jotain pikku vikaa, tässä oli, ei mitään katastrofaalista. HYL ja hyvät kontaktit.

Toka rata: Hyppis, ja HYL, ei varmaan koskaan onnistuta hyppiksillä .

Kolmas rata: Räkänolla, eli ei todellakaan kaunista ja sulavaa menoa, vaan myöhässä oloa ja pelastelua, huono aika, sijoitus 5.

Mutta kaikenkaikkiaan olen ihan tyytyväinen viikonloppuun, ei se niin kadokissa olekkaan kuin kuvittelin, pikku vikoja, jos nyt ei helppo korjata, mutta helppo ainakin tiedostaa että missä vika. Yllättäen täällä remmin toisessa päässä .

Hiphip huraa, Turku päivä, harmillisesti viimoinen tältä erää.

Piina: Asennevamma oli ihan käsitön, rata kauhea, ei osaa, ei pysty, ei kykene. Mutta mitä kummaa, kun asennevamma selätettiin, niin ihan mukavastihan se rullas, yllättävän mukavasti. Tietty nuo omat jumit ja jutut aina rajoitti onnistumista. Parhaiten onnistui kun Janita meni eteen ja sanos että tästä ei oo menemistä . No joo, treeniä treeniä, sitä me tarvitaan. Ekstramainintana kepit, Piinis haki hyvin kepit, kesti leikkaukset, vedot yms kuin ois aina ne osannut tolleesti .

Hurma: Hurmalla sivuttaisuuntaan irtoominen tosi hyvin hallussa, pientä haparointia on ittellä, on semmonen olo et pitää koko ajan kyyliä sitä että tuleeko nyt varmasti. Yllättäen irtoominen suoraan olikin sitten vaikeinta . Janitalta sain tosi hyviä vinkkejä tuohon palkkaamisongelmaan, nyt on kyll tää asia hoidettava kuntoon, muuton lähtee kohta nenä tai joku muu uloke.

Sunnuntaina kävin Piinan kanssa treenaamassa ja hohoihaa, Piinis senkun mennä porskutti kuin juna, tokikin ihan omilla raiteillaan, ei oikeen lähtenyt mihinkään ohjaukseen mukaan...olo oli että great. Takasin ratsaille pääsemisen vuoksi kun olen Piinan kisoihin ilmottanut, tällä treeni määrällä mennään kisoihin siis treenaamaan .

Eilen alkoi meidän SM-ryhmän treenit ja kouluttajan ollessa myöhässä aattelin tehä omaa variaatiota radasta treenikaverin kommentoidessa. Noh, Piinis oli parempi. Ittellä taas ihan hukassa kaikki, millon oli käsi halvaantunut ja millon sitten töksähtelin, eli ei oikeen minkään moista yhteistä rytmiä. Nooh, iloinen fiilis silti jäi, Piina toimi hyvin.

Hurma, pieni metsänpeikko, oli mukana, ja kyllä huomaa että on talven ollu talviunilla täällä maalla, nyt kun oli äksöniä niin kyllä oli Hurmalla katteltaavaa ( ja haukuttavaa). Peiliin saapi kyllä katsoa. Hurma myös kävi sen verta kuumana tauoilla että päätti ruveta näpsimään, hyppäsi esim ilmaan leuan korkeudelle ja nappas leuasta, arggghh, eli jos pieni suloinen vesikoira on kovassa koulussa aksakentällä niin työstämme tätä.